Hiontahalkeamia (mustia rikkoutuneita täpliä), jotka ovat aiheuttaneetpinnan hiontaeivät muodostu yhtäkkiä, vaan niitä esiintyy satunnaisesti työkappaleen pinnalla. Vaikka hiontahalkeamia on, aloittelijoiden on silti vaikea erottaa niitä. Erikoiskemikaaleilla käsitellyn jauhatusnesteen halkeamat eivät ole syviä ja yleinen syvyys on vain {{0}},05-0,25 mm.
Hiontahalkeamien syyt voivat olla seuraavat: työkappaleen sisäinen jännitys ylittää murtumisrajan, eli työkappaleessa on mekaanista jäännösjännitystä ja pintarasitusta aikaisemmasta hionnasta tai lämpökäsittelystä johtuen. Koska tämä jännityksen osa, joka voi vain säilyttää tasapainon, hiotaan pois, jäännösjännitys ylittää työkappaleen lujuuden ja syntyy hiontahalkeamia.
Kaikkien syiden joukossa "hionnan aiheuttamat halkeamat" ovat ongelman ydin. Suurin ongelma on hiontalämmön aiheuttama jännitys. Hiontalämmön vuoksi työkappaleen pinnan paikallinen lämpötila nousee nopeasti ja tämä osa joutuu karkaisuun tai muuhun lämpökäsittelyyn. Sisärakenteen muutoksesta ja pinnan kutistumisesta johtuen halkeamia syntyy vetojännityksen vaikutuksesta.
1. Esimerkki hiomalaikan syötön ja jäännösjännityksen välisestä suhteesta.
① Vetojännitys kasvaa vähitellen hiomalaikan syöttövoiman kasvaessa ja lähestyy vähitellen työkappaleen materiaalin vetolujuutta. Kun työkappaleen materiaalin vetolujuus ylittyy, syntyy halkeamia.
② Puristusjännitys ei muutu liikaa, koska mittakaava ja koeolosuhteet ovat erilaiset, joten sitä ei voi verrata, mutta lähes ennallaan on se, että kun takaleikkaus on 0,05 mm, jäännösvetolujuus on suurin, vaikka leikkaus olisi syvempi. Se ei tule olemaan liian suuri. Yleisesti uskotaan, että tämä johtuu hankaavien hiukkasten putoamisesta.
2. Esimerkki jäännösjännityksen mittaamisesta hionnan jälkeen muuttamalla hiomalaikan syöttönopeutta.
① Mitä suurempi hiomalaikan syöttönopeus, sitä syvempi jäännösjännitys on.
② Pinnan jäännösjännitys vaikuttaa hiontasuuntaan vetojännityksenä ja voi myös vaikuttaa hiontasuunnan pystysuuntaan paineen muodossa, ja mitä syvemmälle se menee sisään, jännitys vähenee jyrkästi.
③ Hiontasuuntaa ja pystysuuntaa pitkin toimiessaan siitä tulee ensin puristusjännitys ja sitten yhtäkkiä hiontasuunnan mukainen vetojännitys. Kun se saavuttaa maksimiarvon, se pienenee vähitellen ja muodostuu lopulta pieneksi puristusjännitykseksi.
Hiomalaikan kovuuden ja jäännösvetoluukun välinen suhde, kovuus on välillä G, H, I, J, mitä suurempi kovuus, sitä suurempi jäännösjännitys.
Hiomalaikan nopeuden (kehänopeus) vaikutus jäännösjännitykseen. Kun pyörimisnopeus (kehänopeus) ylittää 1500 m/min, jäännösjännitys kasvaa jyrkästi.
Lisäksi työkappaleen erilaisista materiaaleista johtuen eroja on myös hiontahalkeamien herkkyydessä ja hiontahalkeamien vaikeudessa.
